Etnisten suhteiden foorumi: Kotoutumisesta ja uskonnollisista yhteisöistä

Tämän päivän vietin Paasitornissa Etnisten suhteiden foorumissa, jonka tämänvuotinen aihe liippasi läheltä työtäni. Olin oikeastaan yllättynyt nähdessäni ohjelman, jossa todellakin uskonto ja uskonnolliset yhteisöt olivat läsnä lähes jokaisessa puheenvuorossa. Usein kotouttamiskeskustelusta (jota en tosin kovin tarkasti seuraa) puuttuu uskonnon näkökulma ja keskitytään kulttuurieroihin. Oman uskonnon opetusta on jopa syytetty kotouttamisen vastaiseksi eristäväksi koulutuspolitiikaksi. Toisaalta on myös niin, kuten Tuomas Martikainen omassa esityksessään tänään toi esiin, että Suomeen muuttavista maahanmuuttajista noin puolet on kristittyjä, ja lukumääräisesti suurin ryhmä heistä liittyy luterilaiseen kirkkoon. Islam-keskeinen maahanmuutto-ongelmien vatvominen ei siis tee oikeutta maahanmuuton koko kuvalle.

Olen aiemmin tässä blogissa pohtinut, olenko kukkahattutäti vai kuplassa eli suhtaudunko "ylisuvaitsevaisesti" kulttuurieroihin vai olenko vain liian erkaantunut todellisuudesta huomatakseni ongelmia. No, etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämä seminaari oli varmaan kukkahattutätien kokoontumisajot, tosin paikalla oli myös myös sitä etnistä kirjoa. Yhteistyölle uskonnollisten yhteisöjen kanssa nyökyteltiin, oman uskonnon opetusta kannatettiin ja vähemmistöuskontojen vähimmäisryhmäkoon suurentamiselle muristiin. Saatiin kuulla, että Opetushallitus valmistelee syksyksi uudistetut ohjeet koulujen uskonnollisia tilaisuuksia varten, ja näissä ohjeissa tullaan korostamaan velvollisuutta muistaa myös vähemmistöuskontojen juhlia (ehkä myös uskonnottomia katsomuksia?). Tätäkin tervehdittiin myönteisesti. Esiteltiin positiivisia esimerkkejä siitä, kuinka alun perin uskonnollisten yhteisöjen rakennushankkeita kohtaan negatiivisesti suhtautuneita paikallisyhteisöjä oli saatu muuttamaan mielensä. Toisaalta välillä kuultiin myös kriittisiä puheenvuoroja ja vastaan väittämistä. Media ei anna tarpeeksi tilaa maahanmuuttajille, ja kouluissa ollaan rasisteja ja aliarvioidaan maahanmuuttajanuoria.

Foorumin yhteydessä julkistettiin ensimmäistä kertaa julkistettava Vuoden asenteellisin mediateko -palkinto, jonka sai Ylen radio-ohjelma Ali ja Husu. Juontajat pitivät foorumillekin pienen show'n, jossa he muistuttivat, etteivät he tee ohjelmaa tätä yleisöä varten, vaan niitä, jotka eivät vielä ole saaneet maahanmuutosta muuta kuin stereotyyppisen käsityksen. Vaikken itse ole mikään säännöllinen kuuntelija, en voi muuta kuin yhtyä palkinnon perusteluihin siitä, kuinka tärkeää on, että maahanmuutosta puhutaan huumorilla, esitellen kontrasteja maahanmuuttajien sisällä (usein käsittääkseni esimerkkeinä Ali ja Husu itse) ja keskittymättä pelkkiin eroihin ja ongelmiin. Joten, jos et ollut tänään paikalla Etnisten suhteiden foorumissa otsikolla Uskomatonta! Mutta totta!, kuuntele vaikka Alin ja Husun ohjelma Ylen Areenasta.