Hallituksen esityksestä käy ilmi, miten muutoksella saavutettavat säästöt (joita on viime syksystä laskettu kolmesta miljoonasta 1,2 miljoonaan euroon) on arvioitu. Korkea hintalappu, joka sekin on koko julkisen sektorin kuluista todella mitätön siivu, selittyy kummallisella ajatusvirheellä. Vaikka tekstissä muuten tunnutaan ymmärtävän, että kyse on siitä ryhmäkoosta, jolla aloitetaan uuden uskontoaineen opetus, säästöt on laskettu sen perusteella, että kaikkien lakiesitykseen kuuluvien uskontojen ryhmien määrästä ajatellaan tippuvan 40 %.
Voi hyvin olla, että erityisesti pienissä ja keskisuurissa kunnissa kerätään pienryhmäisten uskontojen vähäiset oppilaat kaikki yhteen, ja näistä ryhmistä siis osa jäisi järjestämättä jos laki astuisi voimaan. Kun oppilaita on enemmän, myös ryhmiä on väistämättä enemmän. Samalla opetuksen järjestäjien velvollisuus on järjestää opetus niin, että kuntalaisten yhdenvertaisuutta ei loukata, alakoululaisille ei synny hyppytunteja, eikä oppilailla ei ole muiden aineiden opetusta samaan aikaan. Koska näihin velvoitteisiin lakiesitys ei vaikuta, se ei vaikuta myöskään näiden kuntien opetusryhmien lukumäärään kuin korkeintaan niiden pienimpien uskontoaineiden osalta.
Lakiesitys ei ota myöskään kantaa siihen, miten kohdellaan jo alkaneiden uskontoaineiden oppilaita eli onko heillä aikaisempaan tapaan oikeus jatkaa peruskoulun loppuun asti opetuksessa. Mikäli on, näiden uskontojen opetus jatkuu myös alle 10 oppilaan ryhmissä. Mikäli ei ole, opetuksenjärjestäjillä tulee olemaan aika stressaava työ, kun yhtenä vuonna raja ylittyy ja toisena ei. Myöskään opettajia ei saada sitoutumaan ja kouluttautumaan sellaisella politiikalla. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että keskeiseksi perusteluksi epätasa-arvoistavalle lakiesitykselle tekstissä nostetaan opettajien heikko kelpoisuustilanne. Todennäköisesti lakiesitys koskisi vain uusia, opetuksenjärjestäjän alueella aloitettavia uskontoaineita, jolloin kustannusvaikutukset ovat paljon, paljon pienemmät. Etnofoorumissa, josta raportoin pari viikkoa sitten, opetusneuvos Pekka Iivonen arvioi, että lakiesityksestä kärsisi eniten katolisen uskonnon opetus, sillä sen oppilaat ovat eniten hajallaan ympäri maata.
Osuudessa, jossa käsitellään suhdetta perustuslakiin ja yhdenvertaisuuteen, perustellaan uskontokuntien asettamista eriarvoiseen asemaan luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kansankirkkoasemalla. Tämä on eräänlainen kehäpäätelmä. Jos valmiiksi eriarvoista asemaa voidaan perustella joillain historiallisilla ja institutionaalisilla syillä, tällä asemalla ei pitäisi voida perustella eriarvoisuuden lisäämistä. Samaisessa etnofoorumissa OKM:n edustaja otti puheenvuoron, jossa hän puolusti työnantajaansa sanomalla, ettei hallitus ole kieltämässä uskonnon opettamista myös pienemmissä ryhmissä. Tämä on suoraan sanottuna tekopyhyyttä. Vähemmistöjä suojellaan velvoitteilla. Mikäli velvoitteet säädetään sellaisiksi, että vähemmistö on heikommassa asemassa, lainsäätäjä yksiselitteisesti tukee eriarvoisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti