Jaa jotain -päivä 2014 osa 4

Ja nyt vuorossa ovat ne luvatut päivänavaukset. Aihepiirinä ovat molemmissa vuotuiset juhlat. Haluan jakaa juuri nämä päivänavaukset, koska olen tässä blogissa aiemminkin puhunut uskonnollisen ja kulttuurisen moninaisuuden näkymisestä koulussa. Soveltaen voi varmasti kumpaakin käyttää ainakin tänä vuonna, enemmän soveltaen jatkossakin.

Pääsiäisen jälkeisellä viikolla:

Musiikkina kuulimme tänään toista osaa Johann Sebastian Bachin pääsiäiskantaatista Christ lag in Todesbanden, jossa suru vaihtuu vähitellen ylösnousemuksen iloksi.

Pääsiäisviikko alkaa olla loppupuolellaan, mutta pääsiäisaika jatkuu. Se näkyy luterilaisissa kirkoissa esimerkiksi valkoisina kirkkotekstiileinä seuraavaan suureen juhlaan, helluntaihin asti. Ortodoksisissa kodeissa saatetaan pitää pääsiäiskoristeitakin helluntaihin asti esillä.

Suurta juhlaa on ollut ilmassa muutenkin, sillä tänä vuonna juutalaiset viettivät omaa pääsiäistään, hepreaksi pesah, samoihin aikoihin kristittyjen kanssa. Juutalaisen kalenterin nisan-kuun 15. päivä, jona pääsiäistä vietetään Egyptin orjuudesta pääsemisen muistoksi, osui viime viikon tiistaiksi.

Pääsiäinen on ollut yksi ajankohta, jona vuosi on vaihtunut. Ymmärrettävästi uuden maanviljelyskauden alkaminen ja luonnon herääminen eloon on tuonut mielikuvan kaiken uudistumisesta. Suomessakin on pääsiäisenä ennustettu tulevaa ja tehty muitakin uuden vuoden taikoja. Erityisesti taiat ovat liittyneet tulevaan kesään ja karjaonneen. Ylösnousemuksen riemuun on liittynyt hyvin laajalti tunnettu uskomus, että aurinko hyppii tai tanssii noustessaan pääsiäisaamuna.

Iloista ja aurinkoista pääsiäisviikon perjantaita sekä viikonloppua kaikille!

15.8.

Musiikki: Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tropari tms.

Hyvää huomenta!

Ihmettelitkö, millä musiikilla päivänavaus tänään alkoi? Se oli ortodoksista kirkkolaulua, joka liittyy Suomen ortodoksisessa kirkossa vietettävään juhlaan nimeltä Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen. Jumalansynnyttäjä tarkoittaa Mariaa, Jeesuksen äitiä, sillä kristillisen uskon mukaan Jeesus oli kokonaan ihminen ja kokonaan Jumala. Kuolonuneen nukkuminen merkitsee kuolemista, ja päivän teema ortodoksisessa kirkossa on kuolema ilman eroa, ihmisen ja Jumalan läheisyys, joka havainnollistuu Neitsyt Marian hahmossa. Ortodoksit ovat valmistautuneet paastoamalla tähän vuoden suurimpiin luettavaan juhlaan.

Olitko ennen kuullut tällaisesta juhlasta? Entä tunnetko ketään Marjaa, Marjaanaa tai Marjattaa, Marjua, Marjutia, Maritaa, Mariannea, Jaanaa tai Jattaa? Heillä on huomenna nimipäivä, eikä sattumalta. Kaikkien nimi pohjautuu Mariaan, ja nimipäiväkalenterimme pohjautuu katolisen kirkon pyhimyskalenteriin. Suomessa asuvat katolilaiset juhlivat niin ikään huomenna samaa asiaa nimellä Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen päivä.

Ortodokseja on Suomessa noin 60 000 ja katolilaisiakin useita tuhansia. Heidän vuottaan rytmittävät tärkeät juhlat jäävät kuitenkin julkisuudessa huomiotta. Arviolta yhtä paljon Suomessa on muslimeita. Heidän toinen tärkeä juhlansa, paastokuukauden päätösjuhla eli id al fitr osui tänä vuonna viime torstaihin. Siitä tiedotusvälineiden on nykyään tapana mainita jotain.

Suomen enemmistökulttuurissa näkyvin juhla on varmasti joulu. Sen asemaa korostaa myös kouluvuosi todistusten jakoineen ja lukuvuoden katkaisevine lomineen. Millaista olisi, jos ei odottaisi joulua? Millaista olisi, jos missään ei olisi joulukoristeita eikä joululauluja? Meillä kaikilla on varmasti kiintopisteemme ja kohokohtamme vuoden varrella, joita kohden ikään kuin matkaamme ja joista laskeudumme arkeen. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että elämä ei ole samanmuotoista kaikille, eikä sen tarvitse ollakaan. On mielenkiintoista tietää, millaisia nousuja ja laskuja liittyy toisten ihmisten kulttuuriin ja elämään.

Elit sitten tällä hetkellä jonkin juhlan iloisessa odotuksessa, mukavassa muistelussa tai tasaisessa arjessa, toivotan sinulle mahdollisimman helppoa ja mukavaa kouluvuoden alkua!

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.

Jaa jotain -päivä 2014 osa 2

Tämänpäiväinen jaettava materiaalini liittyy uskontoon. 

Tämä on harjoitus, jota olen käyttänyt joskus 7. luokan historiassa, joskaan en kovin usein. Harjoitus on etäistä sukua Bafabafabafa-simulaatiolle. Tarvikkeeksi tarvitaan keltaista, punaista, valkoista ja sinistä paperia leikattuna pieniksi paloiksi. Niitä kutsutaan harjoituksessa "arvopaloiksi". Ne edustavat ihan mitä tahansa, mitä ihminen voi omistaa ja tarjota toisille, ruokaa, vaatetta, esineitä, kenties myös aineetonta pääomaa kuten taitoja. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään. Kukin ryhmä saa omat ohjeet sekä satunnaisen valikoiman arvopaloja. Sen jälkeen he saavat vapaasti toimia keskenään noudattaen ryhmänsä saamia ohjeita, toisiin kulttuureihin kuuluvia pitää kuitenkin kohdata. Lopuksi keskustellaan siitä, millaisia tilanteita syntyi ja miksi, sekä siitä, mihin tosielämän tilanteisiin harjoitus liittyy.

Kulttuuri A

Suhde muihin:

Pyritte hyötymään toisista, mutta säilytätte ystävällisen ilmeen. Ette huuda ettekä ole väkivaltaisia.

Näkemys arvopaloista:

Kaikki käyvät, mutta keltaiset ovat arvokkaimpia ja punaiset vähiten arvokkaita.

Kulttuuri B

Suhde muihin:

Olette vieraanvaraisia. Ette halua, että muut kärsivät asioista, jotka teidän mielestänne ovat pahoja.

Näkemys arvopaloista:

Valkoiset ovat saastaisia, mutta muut käyvät.  Jokaisella kunnon ihmisellä on yksi keltainen pala.

Kulttuuri C

Suhde muihin:

Olette vieraanvaraisia. Haluatte antaa muille sellaista, mitä itse arvostatte.

Näkemys arvopaloista:

Siniset tuovat häpeää sille, joka niitä pitää julkisesti kädessään. Sen sijaan valkoiset tuovat kunniaa.

Kulttuuri D

Suhde muihin:

Olette kohteliaita muille.  Pidätte tärkeimpänä sitä, että saatte noudattaa omia näkemyksiänne.

Näkemys arvopaloista:

Siniset ovat pyhiä. Punainen on huono enne.

Arvopalat-harjoitus, jonka tekijä on Anuleena Kimanen, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.

Jaa jotain -päivä 2014 osa 1

Opeblogissa, jota seurailen, törmäsin itselleni uuteen asiaan, Jaa jotain -päivään. Päivän tarkoitus on, että opettajat julkaisisivat omaa opetusmateriaaliaan vapaasti verkossa. Yhteinen suunnittelu ja jakaminenhan ovat suorastaan hokemia, joilla ajatellaan ratkeavan sekä opettajan kiireen että työn kehittymisen. Onhan se looginen ajatus, että kun kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, aikaa säästyy. Ja jos kaikki antavat vähän, yhteiseen käyttöön saadaan paljon.

En missään nimessä vastusta ajatusta, mutta on minulla rehellisesti sanottuna joitain kriittisiäkin ajatuksia. Ensinnäkin aikaa kyllä menee myös erilaisten hajallaan olevien materiaalipankkien (maksullisten ja maksuttomien) selaamiseen. Jakaminen ei myöskään käy käden käänteessä siksikään, että jos oma materiaali on oppilaan ohje, jaettaessa sen oheen on usein sepitettävä myös ohje opettajalle. Toinen asia, joka mietityttää, on se, että jos haluaa joskus tulevaisuudessa olla mukana tekemässä jotain maksullista materiaalia, vinkkejään ei voi laittaa ihan surutta jakoon. Ja tästä seuraa ajatus, missä määrin yhteisten materiaalipankkien olemassaolo syö halukkuutta tehdä tai ostaa maksullisia materiaaleja. Säästäminen on toki hyvä asia, mutta jos siinä mennään pitkälle, se tarkoittaa myös sitä, että opettajan luovalla työllä ei katsota olevan hintaa.

Nämä ovat toki lähinnä tulevaisuuden visioita tai oikeastaan siihen liittyviä huolia. Nykyisellään ainakaan omissa oppiaineissani olemassaolevat valtakunnalliset materiaalipankit eivät nähdäkseni kilpaile maksullisten lisämateriaalien kanssa. Ja jos olen valmis jakamaan jotain omasta materiaalistani omien aineideni opettajien kanssa valtakunnallisesti, miksi en tekisi sitä ihan julkisestikin? Jaa jotain -päivässä on oikeastaan jotain tosi kutkuttavaa, ja toivon tapahtuman järjestäjien kanssa, että se saa yhä useampia opettajia pohtimaan asiaa sekä tekee tutuksi lisenssejä.

Koska itse opetan tällä hetkellä kolmea eri oppiainetta, olen päättänyt julkaista kaikista niistä jotain sekä yleisön (uskonnonopettajien liiton fb-ryhmä, johon linkitin Jaa jotain -blogin) pyynnöstä pari päivänavausta.

Tässä tulee ensimmäinen, yhteiskuntaoppiin. Tehtävä on toteutettu Fronterissa. Vähän tuppasi olemaan vaikea ysiluokkalaisille, mutta ensi kerralla varaan yksinkertaisesti enemmän aikaa.

Media - neljäs valtiomahti

Ryhmätyö:

Jokainen ryhmä luo kansiossa Fronter-asiakirjan oman lehtensä nimellä. Sinne kootaan ajankohtaisia uutisia ryhmän teemasta. Koska kopiointi on toimittajiltakin ankarasti kiellettyä (sehän on käytännössä sitä, että esittää toisen työn omissa nimissään ja saa siitä palkan), tekään ette saa kopioida, vaan kirjoitatte oman "lehtenne" linjaan sopivan otsikon, lyhyen tekstin sekä mainitsette lähteen (esim. "YLE Uutisten tietojen mukaan..."). Luokaa kutakin uutista varten oma kappale, niin voitte työstää yhtä aikaa useita eri uutisia.

Teemat (kuvitteellisten lehtien nimet):

1. Sananvapauden airut

Kootkaa uutisia, jotka diktatuurissa mahdollisesti jäisivät julkaisematta. Miksi on tärkeää, että nämä asiat julkaistaan lehdessä? Korostakaa omissa jutuissanne demokratian ja sananvapauden merkitystä.

2. Äänenkannattaja

Etsikää tiedotusvälineiden verkkosivuilta kolumneja tai uutisista käydyistä nettikeskusteluista (vrt. yleisönosastot) sellaisia, jotka selvästi pyrkivät vaikuttamaan lukijoiden mielipiteisiin. Linkittäkää ne omaan lehteenne ja kirjoittakaa oma uutinen, jossa kerrotte, mihin suuntaan kirjoittaja tai kirjoittajat haluavat muokata mielipiteitä.

3. Kansalaisen lehti

Yksi tiedotusvälineiden tärkeä tehtävä on kertoa asioista ja muutoksista, jotka vaikuttavat ihmisten elämään, esim. lakimuutoksista tai oikeuksista jne. Tietoyhteiskunnassa voi jäädä helposti paitsi jostain, jos ei seuraa mitään tiedotusvälineitä. Kootkaa tähän liittyviä uutisia ja korostakaa omissa uutisissanne, miten kansalaiset tai tietyt ihmisryhmät (esim. eläkeläiset jne.) voisivat hyötyä tiedosta.

4. Rajanvetäjä

Kootkaa juttuja, joissa liikutaan sananvapauden rajoilla. Lehtenne osoittelee ongelmia, jotka liittyvät yksityisyyden suojaan, salassa pidettävien tietojen julkistamiseen tai vihapuheeseen ym.

5. Tapiolan koulun lehti

Keksikää uutisia, joita tässä koulussa olisi tärkeä välittää oppilaille (ehkä vanhemmille?) Mitkä asiat vaikuttavat oppilaiden elämään? Mistä he tarvitsisivat tietoa? Millaisia kolumneja, blogeja tai pakinoita lehdessä ehkä olisi (voitte keksiä näihin vaikka otsikot ja nimimerkit)?

6. Wikileaks-seuraaja

Mikä on Wikileaks? Mitä siitä on seurannut? Ketä se koskettaa?

Neljäs valtiomahti -tehtäviä, jonka tekijä on Anuleena Kimanen, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.