Pääsiäisen
jälkeisellä viikolla:
Musiikkina
kuulimme tänään toista osaa Johann Sebastian Bachin pääsiäiskantaatista Christ
lag in Todesbanden, jossa suru vaihtuu vähitellen ylösnousemuksen iloksi.
Pääsiäisviikko
alkaa olla loppupuolellaan, mutta pääsiäisaika jatkuu. Se näkyy luterilaisissa
kirkoissa esimerkiksi valkoisina kirkkotekstiileinä seuraavaan suureen juhlaan,
helluntaihin asti. Ortodoksisissa kodeissa saatetaan pitää
pääsiäiskoristeitakin helluntaihin asti esillä.
Suurta
juhlaa on ollut ilmassa muutenkin, sillä tänä vuonna juutalaiset viettivät omaa
pääsiäistään, hepreaksi pesah, samoihin aikoihin kristittyjen kanssa. Juutalaisen
kalenterin nisan-kuun 15. päivä, jona pääsiäistä vietetään Egyptin orjuudesta
pääsemisen muistoksi, osui viime viikon tiistaiksi.
Pääsiäinen on ollut yksi ajankohta, jona
vuosi on vaihtunut. Ymmärrettävästi uuden maanviljelyskauden alkaminen ja
luonnon herääminen eloon on tuonut mielikuvan kaiken uudistumisesta.
Suomessakin on pääsiäisenä ennustettu tulevaa ja tehty muitakin uuden vuoden
taikoja. Erityisesti taiat ovat liittyneet tulevaan kesään ja karjaonneen.
Ylösnousemuksen riemuun on liittynyt hyvin laajalti tunnettu uskomus, että aurinko
hyppii tai tanssii noustessaan pääsiäisaamuna.
Iloista ja aurinkoista pääsiäisviikon
perjantaita sekä viikonloppua kaikille!
15.8.
Musiikki:
Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tropari tms.
Hyvää
huomenta!
Ihmettelitkö,
millä musiikilla päivänavaus tänään alkoi? Se oli ortodoksista kirkkolaulua,
joka liittyy Suomen ortodoksisessa kirkossa vietettävään juhlaan nimeltä
Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen. Jumalansynnyttäjä tarkoittaa Mariaa,
Jeesuksen äitiä, sillä kristillisen uskon mukaan Jeesus oli kokonaan ihminen ja
kokonaan Jumala. Kuolonuneen nukkuminen merkitsee kuolemista, ja päivän teema
ortodoksisessa kirkossa on kuolema ilman eroa, ihmisen ja Jumalan läheisyys,
joka havainnollistuu Neitsyt Marian hahmossa. Ortodoksit ovat valmistautuneet
paastoamalla tähän vuoden suurimpiin luettavaan juhlaan.
Olitko
ennen kuullut tällaisesta juhlasta? Entä tunnetko ketään Marjaa, Marjaanaa tai
Marjattaa, Marjua, Marjutia, Maritaa, Mariannea, Jaanaa tai Jattaa? Heillä on
huomenna nimipäivä, eikä sattumalta. Kaikkien nimi pohjautuu Mariaan, ja
nimipäiväkalenterimme pohjautuu katolisen kirkon pyhimyskalenteriin. Suomessa
asuvat katolilaiset juhlivat niin ikään huomenna samaa asiaa nimellä Neitsyt
Marian taivaaseen ottamisen päivä.
Ortodokseja
on Suomessa noin 60 000 ja katolilaisiakin useita tuhansia. Heidän
vuottaan rytmittävät tärkeät juhlat jäävät kuitenkin julkisuudessa huomiotta.
Arviolta yhtä paljon Suomessa on muslimeita. Heidän toinen tärkeä juhlansa,
paastokuukauden päätösjuhla eli id al fitr osui tänä vuonna viime torstaihin.
Siitä tiedotusvälineiden on nykyään tapana mainita jotain.
Suomen
enemmistökulttuurissa näkyvin juhla on varmasti joulu. Sen asemaa korostaa myös
kouluvuosi todistusten jakoineen ja lukuvuoden katkaisevine lomineen. Millaista
olisi, jos ei odottaisi joulua? Millaista olisi, jos missään ei olisi
joulukoristeita eikä joululauluja? Meillä kaikilla on varmasti kiintopisteemme
ja kohokohtamme vuoden varrella, joita kohden ikään kuin matkaamme ja joista
laskeudumme arkeen. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että elämä ei ole
samanmuotoista kaikille, eikä sen tarvitse ollakaan. On mielenkiintoista
tietää, millaisia nousuja ja laskuja liittyy toisten ihmisten kulttuuriin ja
elämään.
Elit
sitten tällä hetkellä jonkin juhlan iloisessa odotuksessa, mukavassa
muistelussa tai tasaisessa arjessa, toivotan sinulle mahdollisimman helppoa ja
mukavaa kouluvuoden alkua!
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti